Nyt jännittää!
Jotta joku uusi voi alkaa, vanhan oven tulee sulkeutua.
Kuvitella, että olet 19-vuotias, elämäsi kunnossa, tukka takana, kaikki on uutta ja upeaa! Lähdet lukion jälkeen opiskelemaan merkonomiksi. Muutaman vuoden ehdit nauttia kiireetöntä ja vallan hulvatontakin opiskelijaelämää, kunnes maailma näyttää nurjan puolensa. Olet 21-vuotias, kun äitisi kuolee. Äitisi, joka kasvatti sinut ja joka oli siellä aina sinua varten. Äitisi, joka opetti sinulle, että auringon ei saa antaa laskea riidan ylle. Äitisi, joka ehkä salaa toivoi jonain päivänä näkevänsä sinut hänen jalan jäljillään perheyrityksen johdossa. Äitisi, joka ehti jo opettaa sinulle niin paljon, mutta mitä kaikkea hänellä olisikaan vielä ollut annettavaan tälle elämälle.
Äitisi nopean poismenon johdosta siirryit perheyrityksesi palvelukseen nopealla aikataululla. Sinun piti oman surutyösi lisäksi opetella, että kuinkas tätä firmaa oikein johdetaan. Mitä kaikkea sinä äiti oletkaan tehnyt ja kuinkas sinä tämän minulle neuvoitkaan. Vuotta myöhemmin sinulle ja aviomiehellesi syntyisi lapsi ja itseasiassa siitä kahden ja neljän vuoden päästä vielä toinen ja kolmaskin aarre. Opiskelit samalla sekä äitiyden että yrittäjyyden elämän mittaista oppikoulua.
Ruuhkavuodet kohtelisivat sinua kuitenkin hyvin. Olit töissä ymmärtäväinen esimies ja kotona kärsivällinen äiti. Sinulla olisi aikaa sekä perheellesi että työllesi. Ehtisit siinä sivussa harrastaa omiakin juttuja, mikä on elintärkeä asia, että koko kombon saa pysymään kasassa. Kasvattaisit yhdessä miehesi kanssa lapsistasi kelpo kansalaisia. Tietäisit, että kun he lähtevät kotoa, heidän siipensä kantavat. Kuten sinunkin äitisi tiesi. Äidit tietävät.
Mutta tietävätkö tyttäret? Tai veljen poika? Kuvittele, että olet nyt viitta vaille 60-vuotias. Moni sinun iässäsi oleva haaveilee jo eläkepäivistä ja marjapuskissa kykkimisestä. Mutta et sinä! Viime vuosina olet kouluttautunut lisää ja olet työsi ohella valmistunut tradenomiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Olet aina tykännyt laskea ja näpräillä numeroiden parissa. Olet haaveillut työstä laskentatoimen maailmassa, ehkä kirjanpitäjän, ehkä tilintarkastajan työstä. Kuvittele, että olet lähes 60-vuotias ja uskallat vihdoin sanoa haaveesi ääneen. Olet aina elänyt muille ja nyt olisi vihdoin sinun vuorosi.
On aika päästää irti
Otsikon mukaan, nyt meitä, tyttäriäsi sekä veljen poikaasi jännittää! Äidit tietävät, että tyttäret pärjäävät ja tyttäret tietävät, että äidit pärjäävät. Me myös tiedämme, että nyt on aika päästää irti ja kokeilla, mihin ne omat siivet kantavat. Tyttäret ovat siitä onnekkaita, että äiti ei katoa minnekään vaikka samassa paikassa ei enää työskennellekään. Mutta tietävätkö tyttäret ja veljen poika, että heidän omat siipensä kantavat? Eivät tiedä, mutta uskovat, että elämä kantaa. Se heille on opetettu ja se, että kaikki tapahtuu aina tarkoituksesta, vaikka sitä ei sillä hetkellä aina ymmärrä. Näin äiti ja täti on heille opettanut.
Äitimme, tätimme, 3. polven yrittäjä Tiina Oksanen siirtyi muihin haasteisiin ja on lopettanut meillä työskentelyn 1.6.2022 alkaen. Tiina toteuttaa nyt haaveitaan ja hän on saanut vuoden liiketalouden opettajan pestin, onneksi olkoon! Jatkossakin Tiinaa saattaa näkyä reissuillamme, mutta harvemmin. Kaikista muista hommista me jotenkin ehkä selviämme, mutta matkanjohtajan hommissa Tiina on melkeinpä korvaamaton. Hän on rauhallinen, kaikki huomioon ottava, tasapuolinen, rento ja hänellä on aina vastaus kaikkeen. Tiinan reissuilla on aina omanlaisensa tunnelma ja nyt meidän on haettava sitä meidän omaa tyyliämme olla matkajohtaja. Sinua ei voi kopioida, olet ainutlaatuinen.
Kiitos Tiina kaikista vuosista, jotka olet jaksanut vääntää meille rautalangasta, että miten se marginaalivero nyt menikään ja onkos tämä nyt debet vai credit. Ja kiitos kaikesta siitä ennakkoluulottomasta tuestasi, jolla suhtaudut aina meidän uusiin ideoihimme. Sinun sanavarastoosi ei ole koskaan kuulunut lause, “Ei se toimi, kokeiltu on.”. Vaikka saattaisit aavistaa, että joku ei toimi, olet aina antanut meidän kokeilla ja oppia. Olet onnistunut opettamaan meille, 4. polven yrittäjille, tyttärillesi Nellille ja Nooralle sekä veljen pojallesi Matille, kuinka sitä tasetta oikein tulkitaan, kannattavuuden ja ennakoinnin merkityksen vastuullisen liiketoiminnan perusteina, toimimaan aina tasapuolisesti kaikkia kohtaan ja ennen kaikkea sen, että unelmat on tehty saavutettavaksi. Olet siitä elävä esimerkki, olemme sinusta tavattoman ylpeitä! Kunpa itse olisimme joskus edes puolta yhtä rohkeita kuin sinä.
Sinä ja veljesi Jukka olette tehneet ison työn, jotta olemme nyt tässä pisteessä. Kiitos, että annatte meille tilaa olla sitä, mitä olemme. Kiitos, että annatte meidän yrittää. Kiitos kaikista niistä unettomista öistä ja lukemattomista työtunneista, jotta olette tehneet sen eteen ja jonakin päivänä lapsenne saisivat kunnian jatkaa työtänne ja olla seuraava lenkki sukupolvien ketjussa. Lupaamme tehdä parhaamme.
Olette aina sanoneet, että yritys oli vain teillä lainassa. Nyt se on meillä lainassa.
Nyörinä ja kunnioituksella kiitämme kaikesta opeistasi ja olemme onnekkaita tulevien oppilaittesi puolesta. He ovat hyvissä käsissä. Adios!
Koko Matka Mäkelän porukan puolesta,
tyttäresi Nelli ja Noora sekä veljen poikasi Matti
