Ajankohtaista

Meille henkilökuntamme on ykkönen ja laitamme työntekijämme hyvinvoinnin aina keskiöön. Ajattelemme, että kun yksilö voi hyvin, yhteisö voi hyvin. Uskomme myös, että hyvinvoivan työntekijän ansiosta pääsemme tavoitteeseemme eli 100 % asiakastyytyväisyyteen. Koemme, että jos onnistumme yhdessä luomaan työyhteisön, jossa viihdymme, seuraa siitä menestys myös muillakin mittareilla mitattuna. Motivoiva arki Mitkä tekijät sitten vaikuttavat hyvinvointiin? Arki pitää olla pääsääntöisesti motivoivaa. Ei, en toki tarkoita, että aina pitäisi olla hauskaa, mutta arjen pitää olla mielekästä, jotta voimme hyvin. Millaista on motivoiva arki? Mitä arkeen kuuluu? Arki koostuu työstä, vapaa-ajasta ja levosta. Työn mielekkyys on aivan oma postauksen aihe, en puhu siitä nyt, vaan haluan keskittyä kahteen muuhun kohtaan: vapaa-aikaan ja lepoon. Ainakin mm. Alexander Stubb on puhunut 8+8+8 säännöstä ja kertonut pyrkivänsä elämään tämän säännön mukaan. Sääntö tarkoittaa sitä, että vuorokaudessa on 8 tuntia töitä, 8 tuntia vapaa-aikaa ja 8 tuntia lepoa. Pyrin itse noudattamaan samaa kaavaa arjessani. Aina se ei missään nimessä ole mahdollista ja 8+8+8 sääntö on itselleni paremminkin tavoite. Joskus pääsen siihen ja joskus en. Unen merkitys linja-autonkuljettajan arjessa Aloitin työskentelyn motivoivamman arjen suhteen keskittymällä ensin uneen. Meille linja-autonkuljettajille uni on äärimmäisen tärkeää ja jopa laki säätelee meidän lepoaikaamme. Lisäksi joka viides vuosi jokainen ammattiautoilija käy lakisääteisen raskaan kaluston ennakoivan ajon koulutuspäivän, jossa tätäkin aihetta käydään läpi. Joten pitämällä huolta unestamme, pidämme huolta kanssakulkijoistamme. Henkilökohtaisesti jouduin tekemään töitä pitkään ja hartaasti, että löysin itselleni sopivan unirytmin. Kaikki eivät ole samanlaisia, mutta pääsääntöisesti ihmiset tarvitsevat noin 7-9 tuntia unta per yö. Kun sain määrän kuntoon, oli aika laittaa myös laatu pikkuhiljaa askel kerrallaan kuntoon. Pitää sanoa, että unen priorisointi on parantanut koko elämän laatuani huomattavasti. Sanotaan, että kannattaa mennä aina suurin piirtein samaan aikaan nukkumaan eikä kannata syödä tukevaa ateriaa enää myöhään illalla. Nämä toimivat myös minulla. Pyrin menemään nukkumaan yleensä 20:30-21:30 välillä ja herään 04:30-05:30. Olen siitä onnekkaassa asemassa, että minulla on säännöllinen työaika. Toki tällä hetkellä kun tilausajot ovat nollassa, niin kaikilla meillä on melko säännöllinen työaika. Normioloissa linja-autonkuljettaja tekee vuorotyötä. Tämä tuo omat haasteensa arkeen ja uneen. Pyrimme aina ottamaan huomioon työvuoroja suunnitellessa sen, että kuinka ihminen saa käännettyä unirytmin ja pitämään tässäkin asiassa mielessä mielekkään ja motivoivan arjen. Jos sinua kiinnostaa nämä uniasiat enemmänkin, on kirjastoissa paljon aihetta käsitteleviä teoksia saatavilla. Yksi kirjavinkki on Arianna Huffingtonin Univallankumous. Minulle oli ainakin aluksi hankalaa ”antaa itselleni lupa” nukkua, koska helposti ajatellaan, että koko ajan pitää olla tehokas, myös levätessään. Univallankumous pohtii nukkumisen roolia yhteiskunnassa ja työelämässä. Sanotaankin, että vauraus mitataan tänä päivänä unen määrällä ja laadulla. Jokainen tarvitsee omaa aikaa, aikaa vain itselle Kun olin saanut unet kuntoon, keskityin vapaa-ajan hiomiseen. Tarvitsen säännöllisesti omaa aikaa, jolloin olen läsnä vain itselleni. Kuten varmasti kaikki meistä. Huomasin, että jos otan oman ajan illalla lasten mentyä nukkumaan, ajaudun tekemään kaikkea, mikä ei tuo energiaa. Selailin esimerkiksi puhelinta ilman mitään järkevää syytä. Kun siirsin oman ajan aamuun, sain tilalle paljon mukavampia juttuja. Nykyään aloitan aamuni noin tunnin omalla ajallani. Silloin joko luen, juon rauhassa kahvia, opiskelen, jumppaan tai teen gua sha kasvohoidon. Jos en tee aamulla jumppaa, yritän liikkua päivän aikana jotenkin muutoin. Minun on todella hankala saada itseäni liikkumaan kodin ympyröiden ulkopuolella. Usein liikkuminen on joko jumppaa kotona YouTuben tahtiin tai sitten metsässä kävelyä tai hiihtoa. Rakastan kaikenlaista retkeilyä, eräilyä ja ulkoilua! Jos retkeily uusissa maisemissa kiinnostaa, on meillä tarjolla joka syksy ruskamatkoja, esim. tänä vuonna suunnittelemme menevämme Saariselälle ja Suomen eteläisimmälle tunturille Iso-Syötteelle. Lue inspiraatioksi tarina meidän ruskamatkastamme Pyhä-Luostolle tai katso video meidän Luoston ruskamatkastamme. Kannustamme työntekijöitämme aktiiviseen arkeen Joskus jos oikein innostun, saatan käydä kuntosalilla ja jossakin ohjatussa jumpassa. Meidän työntekijöillämme on rajoittaman käyttöoikeus Keuruun uimahallin palveluihin, uintiin ja kuntosaliin. Joskus käymmekin koko perheen voimin uimassa. Lisäksi meillä on työntekijöille keilausvuoro ja tennisvuoro, kumpikin kerran viikossa. Yritämme kannustaa työntekijöitämme terveelliseen ja aktiiviseen elämäntapaan. Meidän porukassa onkin kyllä aktiivista porukkaa. Monet meistä harrastavat metsästystä, kalastusta, puiden tekoa (kuten varmaan kaikki keski-ikäiset miehet), reippailua luonnossa sekä käyttävät uimahallin palveluita. Olemme järjestäneet kaikenlaisia hyvinvointihaasteita. Olemme yhdessä mm. keränneet askelia, tehneet viikoittaisia treenejä, harjoitelleet meidän omaan triathloniimme ja yksi painonpudotushaastekin meillä oli. Lisäksi työhyvinvointireissuilla olemme kokeilleet erilaisia urheilulajeja, kuten curlingia, kalastusta ja kerran palkkasimme uimaopettajan koko porukalle. Uskon, että jokaiselle löytyy se oma liikuntamuoto, jota tekee liikunnan ilon vuoksi. Silloin tekeminen on kestävällä pohjalla ja liikkumisesta saa todellakin virtaa arkeen. Moni aloittaa tammikuussa terveellisen elämän tai jonkun uuden harrastuksen. Sain joululahjaksi metsäsukset ja minun uusi harrastukseni on umpihankihiihto. Onhan se mahtavaa! Aloititko sinä jonkun uuden harrastuksen? Tai päätitkö alkaa panostamaan unenlaatuun? Minun uutta harrastustani tai arkeani voit seurata omissa somekanavissani @nooramakiaho ja meidän firman työhyvinvointijuttuja postaamme meidän yrityksen someen @matkamakela. Hyvinvointia vuoteesi 2021!

”Jo vainen meillä oli mukava ruskareissu, säät ja ruska oli tilattu meitä varten. Matka Mäkelä Keuruulta räätälöi meille tämän ruskamatkan ja Karan Heli teki kovasti töitä matkan onnistumiseksi, kuten me kaikki, jotka viime vuonna olimme mukana. Yhdistykset Keski-Suomesta ja Pohjois-Savosta anoivat myös liitolta avustusta yhteiselle matkalle. Oli kiva ”myydä” meidän reissua, kun viime vuonna oli niin hyvä ja hyvin järjestelty reissu. Keski-Suomen ja Pohjois-Savon keliakiayhdistysväen lisäksi meidän matkalla oli nyt Uudenmaan – , Turun – ja Pirkanmaan yhdistyksen jäseniä. Keitähän ensi vuonna nähdään, osa meistä on jo ”öjönään” lähdössä mukaan. Matka alkoi Keuruulta ja väkeä tuli kyytiin matkan varrelta, viimeisenä opas poimittiin mukaan Pudasjärveltä. Tiedättehän, että keliaakikot ovat tosi mukavaa väkeä ja meidän reissulle oli valikoitunut ihan huippuporukka, vertaistukea parhaimmillaan. Kaikki ymmärsivät meidän ”ruokavammaisten” metkut, mitä vaatii, että liikkeelle selvitään aamusta. Vertaistukea ja niksejä ja huumoria riitti matkaeväiksi ja yhdessä oli mukava taivaltaa. Eräänä aamuna joku fiksu neuvoi vohvelien paistoa aamupalalla, neuvo oli se, että älä ainakaan näin tee. Vohveli näet paloi rautaan kiinni. Kaikille löytyi sopivia retkiä ja nautittiin porukalla upeista luonnonmaisemista, ruskaa oli maassa ja puissa ja aamuisin oli kuura maassa. Ukko-Luosto ”huiputettiin” ensin ja kylläpä otti ”hengenpäälle” ylösnousu, mutta kyllä kannatti. Ruska ja mahtavat maisemat ja louhikkoinen rakka, minkä me huonompijalkaisetkin ylitimme ihan kaatumatta, oli kyllä näkemisen arvoisia maisemia ja kyllä nautimme näkemästämme. Pyhän puolelle suuntasimme pienessä vesisateessa, mutta ei tuo haitannut, Isokurua kuljettiin porukalla ja välillä pysähdeltiin kuvaamaan mahtavaa kurua ja kalliomuodostelmia, Pyhänkasteen putousta ja ruskaa. Kunnon päälle otti ne neljäsataa porrasta kurun toisessa päässä ja huokaista piti. Karhunjuomalammen laavulla istuttiin tulilla ja evästeltiin ja taivallus jatkui. Luontokeskus Naavaan ehdimme pikaisesti tutustua. Tiedollisesta annista vastasi Valkeisen Päivi asiantuntijana, hän kertoi meille uudesta ”Käypähoito suosituksesta” ja näin saimme uusinta tietoa, että osaamme neuvoa uusia keliaakikoita ja osaamme pitää puoliamme oman hoitomme suhteen. Kolmantena päivänä retkeiltiin Luoston lähimaastossa Ahvenlammen reittiä ja iltapäivällä pääsimme aarretta etsimään Ametistikaivokselle. Geologinen katsaus kallioperän ja ametistin syntyyn ja sitten louhokselle etsimään ametistia, jokainen sai pitää yhden löytämänsä ametistin. Minäkin löysin pienen korvatulpan kokoisen. Olisittepa nähneet meidät pyllistelemässä siellä lähes kullankiilto silmissä. Viimeisenä retkipäivänä saimme valita retkikohteet joko Luoston alueelta, Pyhältä tai siltä väliltä ja meidän retki tehtiin siltä väliltä Rykimäkeron reitillä. Reitti oli helppokulkuista, kaunista kangasmetsää ja ruska oli Rykimäkurussakin ja kaunis Pyhäjoki ylitettiin pariinkin kertaan, Pyhälammin laavulla nautiskeltiin retkieväitä. Jatkoimme Lampivaaran kautta kauniita suomaisemia ihaillen ja karpaloita tähyillen pitkin pitkospuita takaisin lähtöpaikalle. Kyllä täytyy todeta, että osa oli niin nopeajalkaisia, että eipä paljon näkynyt, mutta me hitaammat nautimme maisemista ja ehdimme ottaa kuvia. Pysähdeltiin ja nautittiin retkeilystä. Jokainen itselleen sopivassa tahdissa, varmaan ne nopeammat kulkijat ehtivät nähdä vielä enemmän. Huippureissu hyvällä porukalla ja hyvin järjestetty, loppui vain liian nopeasti. Luoston Laplands hotelli ja ravintola palveli meitä todella hyvin ja ylimääräiset plussa pisteet huumorista ja vohveleista, joita saimme paistaa aamupalalla, kun ensin opeteltiin. Uusi matka siintelee mielessä ensi syksylle, lähdethän sinäkin mukaan valloittamaan taas uutta kansallispuistoa, kannattaa! Isot kiitokset Nelli Oksanen retken toteutuksesta ja luotsaamisesta ja Simo Pihlainen turvallisesta kyydistä ja kiitos Matka Mäkelä #pehmeätkyydit ja kaikille kiitokset retkiseurasta.” Kirjoittaja: Sirpa Miettinen